Vanha Margariinitehdas
Projektikuvaus:
Talli suunnitteli entisen valtion margariinitehtaan käyttötarkoituksen muuttamisen asuinkerrostaloksi. Arkkitehti Uno Sjöholmin suunnittelema 1920-luvun uusklassinen rakennus, josta on laajennettu 1930-luvulla, on ollut enimmäkseen tyhjillään siitä asti, kun tehdas suljettiin vuonna 1992 ja rakennus olikin erittäin huonokuntoinen suunnittelun alkaessa. Rakennukseen sovitettiin 31 asuinhuoneistoa kolmeen kerrokseen.
Suunnittelun lähtökohtana oli toimeksiannon mukaisesti luoda rakennukseen mahdollisimman monta asuinhuoneistoa, kuitenkin kunnioittaen ja suojellen vanhan tehtaan arkkitehtuuria. Kaavamerkinnän suojelu koskee lähinnä rakennuksen itä- ja eteläjulkisivuja, jotka ovat suuri osa alueen kaupunkikuvaa. Nämä julkisivut säilytettiin mahdollisimman ennallaan ja muita julkisivuja muutettiin vapaammin. Tehtaan jäljiltä rakennuksen rakenteissa oli huomattavia määriä haitta-aineita, jotka pitkälle määrittivät sen, mitä piti purkaa ja mitä sai säilyttää, jotta rakennus soveltuisi asuinkäyttöön. Muutosvaiheiden jäljiltä julkisivut palautettiin lähelle entistä asuaan, jolloin myös vanhan tehdassalin paikka korkeine ikkunoineen tuli näkyväksi. Toinen portaikko suunniteltiin alkuperäiselle kohdalleen niin, että pihan puoleinen sisäänkäynti säilyi pääpiirteittäin entisessä muodossaan. Graniittikivinen lastauslaiturikin sai jäädä paikalleen ja se muutettiin asunnon terassiksi.
Vanhassa margariinitehtaassa ei ole kahta samanlaista asuntoa. Suurin osa asunnoista on pieniä yksiöitä, mutta mukaan mahtuu myös suurempia perheasuntoja ja variaatioita näiden kahden väliltä. Suunnittelun yhtenä lähtökohtana oli halu luoda asuntoihin myös ulkotilaa. Lähes jokainen asunto on varustettu joko maantasoterassilla, parvekkeella, ranskalaisella parvekkeella tai minikattoterassilla. Asunnot ovat omistajiensa näköisiä, sillä he pääsivät suunnittelemaan omat keittiönsä ja valitsemaan pintamateriaaleja rakennusvaiheessa. Asunnoissa on vanhan rakennuksen tuntua, vaikka sisältä kaikki onkin uutta.
Pihan jäsentely säilyi ennallaan, mutta täydentyi erillisellä piharakennuksella, jossa sijaitsee yhteis- ja varastotilat. Tämä mahdollisti päärakennuksen omistamisen täysin asuinkäyttöön. Arkkitehtuuriltaan piharakennus on huomattavasti alisteinen päärakennukselle. Uusi piharakennus rauhoittaa suojaisan piha-alueen vilkasliikenteiseltä Lautatarhankadulta. Kasvillisuudessa on huomioitu 1920-luvun henki istuttamalla pihaan perinnekasveja ja rakennusajankohdalle tyypillisiä puita ja pensaita. Pihalle rakennettiin asukkaille yhteinen leikkipaikka ja hyötypuutarha; rakennuksessa ja ulkotiloissa onkin helppo kohdata muita asukkaita ja elää yhteisöllisesti.
Projektitiedot:
| Vuosi: | 2020 |
| Rakennuslupa myönnetty: | 3/2018 |
| Tilaaja: | EstConde Oy |
| Sijainti: | Lautatarhankatu 2, Helsinki |
| Laajuus: | Päärakennus 2 320 m2 Piharakennus 305 m2 |
| Suojelustatus: | Kaavamerkinnällä sr-2 |
| Alkuperäinen rakennusajankohta: | 1923–1924 Laajennus 1930-luvulla |
| Pääsuunnittelija: | Minna Lukander |
| Projektiarkkitehti: | Karoliina Hoppu |
| Muu työryhmä: | Mikaela Neuvo, Petra Minkkinen, Havu Järvelä |
| Rakennushistoriaselvitys: | Minna Lukander, Mira Kyllönen, Karoliina Hoppu |
| Kuvat: | Pyry Kantonen |
Lisää tietoa:
Helsingin Sanomat. 31.12.2021. Margariinitehtaasta trendiasunnoksi. Sami Takala.
