Seinäjoen virastotalo

Virastotalo kuuluu Seinäjoen kulttuuri- ja hallintokeskukseen, joka on valtakunnallisesti, rakennustaiteellisesti ja kulttuurihistoriallisesti merkittävä kokonaisuus. Vuonna 1968 valmistuneen rakennuksen on suunnitellut Alvar Aalto, ja se on alun perin toiminut valtion virastona, kunnes vuonna 2003 rakennus siirtyi Seinäjoen kaupungin omistukseen. Virastotalo suunniteltiin alun perin valtion ohjauksen alla tiukoissa kustannuspaineissa. Kuitenkin rakennuksessa on Aallon arkkitehtuurille tunnusomaisia materiaaleja, detaljeja ja rakennusosia, jotka luovat tunnelmaa ja arvoa. Suunnittelussa muuhun keskukseen avautuvaa itäjulkisivua sisäänkäynteineen pidettiin tärkeänä ja sen polveilevuus eroaakin suorasta länsijulkisivusta. Sisätilat on sommiteltu – modernistisen yleispätevästi – keski- ja kaksoiskäytäväjärjestelmään, jossa työhuoneet reunustavat käytäviä. Poikkeuksia on vain vähän: käräjäsali erottuu tyylillisesti muusta rakennuksesta ja sitä on korostettu julkisivussa keraamisin sauvoin. 

Virastotalo on erittäin hyvin säilynyt alkuperäisessä asussaan, ja arkkitehtonisesti peruskorjauksen lähtökohtana oli arvokkaan kohteen kunnioittaminen ja säilyttäminen. Aulojen valoisuus ja valon virtaaminen rakennuksessa palautettiin purkamalla myöhemmin lisättyjä väliseiniä. Pintamateriaaleja – kuten puurima-alakattoja ja -seinäpaneeleja – ja kalusteita säilytettiin mahdollisimman paljon. Kunnostuksissa iän ja patinan annettiin näkyä. Tarpeelliset materiaalien uusimiset toteutettiin vanhan mallin mukaisesti.  Säilyttävä kunnostaminen toteutettiin toiminnan ehdoilla: rakennus korjattiin teknisesti ja toiminnallisesti yleispäteväksi toimistorakennukseksi nykyaikaisine kokous-, tauko- ja aputiloineen. Lisäksi tilamuutoksia toteutettiin rakennuksen kellariin, minne rakennettiin uusia teknisiä tiloja sekä siivouskeskus ja uusittiin henkilökunnan sosiaalitilat. 

Korjaussuunnittelussa isona teemana oli talotekniikan uusiminen: katolle ja kellariin rakennettiin uusia ilmanvaihtokonehuoneita ja ennen painovoimaisena toiminut tuloilma muutettiin poistoilman tavoin koneelliseksi. Vesi- ja viemärijärjestelmät uusittiin. Sähköjärjestelmät uusittiin kokonaan ja taloon lisättiin paloilmaisin. Alkuperäiset, osittain varta vasten virastotaloon suunnitellut valaisimet säilytettiin, vaikka valonlähteet modernisoitiin. Rakenteita tiivistettiin. Talotekniikan uusiminen toteutettiin huomaamattomasti niin, ettei uusia asennuksia jäänyt merkittävästi näkyviin, etenkään päätiloissa tai ulkona.  

Julkisivut kunnostettiin noudattaen alkuperäistä toteutettua vaaleaa väritystä ja materiaaleja: rappausta, puuta ja keramiikkaa. Myös rakennuksen vesikatto uusittiin. Ulko-ovet ja puuikkunat kunnostettiin ja ikkunoiden sisäpuitteeseen lisättiin eristyslasi. Pihan kunnostussuunnitelma laadittiin alkuperäistä piha- ja istutussuunnitelmaa kunnioittaen.