Seinäjoen kaupunginteatteri

Alvar Aallon suunnitteleman Seinäjoen hallinto- ja kulttuurikeskuksen viimeinen puuttunut rakennus, Seinäjoen kaupunginteatteri, toteutettiin Elissa Aallon johdolla ja se valmistui vuonna 1987. Suunnitelma pohjautui aiempiin luonnoksiin, joiden laatimiseen Alvar Aalto oli osallistunut. Koko Aalto-keskusta koskee rakennussuojelulain nojalla annettu suojelupäätös, jossa teatterin sisätilojen osalta mainitaan erikseen aulatila, teatterisali, lämpiö, portaikko ja ylälämpiö, joihin on mahdollista kohdistaa vain ennallistavia muutoksia. Seinäjoen kaupunginteatterin esitystekniikan uusinta toteutettiin teatterin kesätaukojen aikana vuosina 2018–2019. Esitystekniikan uusinnan aikana kävi ilmi muita peruskorjausluonteisia muutos- ja kohennustarpeita, joista ensimmäisenä toteutettiin ravintolan keittiötilojen muutos alkuperäisestä kahvilakäytöstä ravintolakäyttöön kesän 2018 aikana. Töitä jatkettiin näyttämötekniikan ehdoilla pienellä (Elissa-) ja suurella (Alvar-) näyttämöllä sekä muissa tiloissa. 

Teatteri oli varsin nuori rakennus peruskorjattavaksi. Muutos- ja korjaustarpeet olivat seurausta muuttuneista työtavoista, kehittyneestä tekniikasta sekä tavoitteesta hyödyntää tiloja monipuolisemmin myös ulkopuoliseen toimintaan kuten seminaareihin ja tapahtumiin.  

Tilamuutoksia kohdistui pääasiassa henkilökunnan työtiloihin: uudet työtilat ääni-, valo- ja videosuunnittelijoille luotiin entiseen ompelimoon. Vanhaa korkeaa maalaamoa hyödynnettiin osittain kahdessa tasossa näyttämömestarien ja tarpeistovalmistajan paja- ja työtiloina. Näyttelijäpukuhuoneiden läpikuljettavat yhteispesu- ja wc-tilat jaettiin pukuhuonekohtaisiksi kylpyhuoneiksi. Kampaamo siirrettiin ja laajennettiin, puvustamon ja pukuhuollon tiloja lisättiin ja parannettiin, toimistosiipeen erotettiin tulostushuone. Työskentelyä helpottamaan lisättiin kerrosten välille pieni nk. pyykkihissi. Päätiloissa, ravintolassa, aulassa, lämpiössä ja katsomossa muutokset olivat palauttavia ja niitä ratkottiin pääosin kalustamalla. Tilojen toimivuus parani hienovaraisilla toimenpiteillä ja alkuperäisen selkeyden esiintuomisella. Yleisön wc-tiloihin suunniteltiin maltillinen – alkuperäisiin suunnitelmiin perustuva – laatutason nosto uusimalla jakoseinät ja korjaamalla alkuperäiset marmoripäällysteiset allaskalusteet. Vanhojen kuluneiden altaiden tilalle löydettiin rakennuttajan toimesta purkukohteesta vastaavat hyvin säilyneet altaat.  

Rakennuksen hyvin säilynyt kiinto- ja irtokalustus, valaisimet, sekä pääosa pintamateriaaleista säilytettiin. Uusissa kiintokalusteissa ja materiaaliuusinnoissa noudatettiin alkuperäistä materiaali- ja detaljimaailmaa. Purettavista kalusteista hyödynnettiin vetimet sekä varaosia uusiin ja korjattaviin kalusteisiin. 

Rakennusteknisinä muutoksina kellarin maanvastaiset lattiat tiivistettiin ja lattian pintamateriaalit korvattiin diffuusioavoimilla tuotteilla. Märkätilojen vedeneristysrakenteet lattioissa korjattiin. Teatteritekniikan uusimisen lisäksi LVISA-tekniikkaa uusittiin osittain ja rakennukseen suunniteltiin lämmöntalteenotto. Sisäilman kuitupöly eliminoitiin korvaamalla mineraalivillatuotteet allergiaturvallisilla polyesterikuitulevyillä. Harvat mineraalivillalevyt kapseloitiin. Akustiikkaa ja äänenvaimennusta parannettiin akustikon ohjeistuksella. Myös palotekninen suunnitelma laadittiin. Myös rakennuksen esteettömyyttä sekä polkupyöräpysäköintiä parannettiin. Vesikaton rakennetta ja räystäitä on vielä tarkoitus korjata ja julkisivun klinkkerilaattojen saumat puhdistaa. Rakennuksen lähiympäristöä kohennetaan ja ulkovalaistusta parannetaan kansalaistorin korjauksen yhteydessä.