Lauttasaaren kartano

Projektikuvaus:
Lauttasaaren kartanon säilyneet osat muodostavat arvokkaan arkkitehtonisen ja historiallisen kokonaisuuden Lauttasaaren sydämessä. Kivirakenteinen päärakennus, puurakenteinen ”Punainen huvila” ja osa kartanopuistoa korjattiin ja restauroitiin Koneen Säätiön toimitiloiksi. Empiretyylinen kartanorakennus rakennettiin vuonna 1837, 1700-luvulta peräisin olevan Punaisen huvilan viereen. Rakennusten ja puutarhan yhtenäisin säilynyt arkkitehtoninen kerrostuma on 1920-luvun lopulta, jolloin päärakennusta kunnostettiin arkkitehti Jarl Eklundin laatimien muutossuunnitelmien mukaan. Kartanon muotopuutarhan suunnitteli Bengt Schalin. Kartano on vuosien varrella toiminut asuinrakennuksena, sairaalana ja lopulta 1980-luvulla vanhusten sairas- ja hoitokotina. Koneen Säätiö osti tyhjillään olleen päärakennuksen ja lauttasaarelaisten seurojen käytössä olleen Punaisen huvilan Helsingin kaupungilta vuonna 2015. Sairaala- ja hoitokotikäyttöä varten tehtyjen muutoksen jäljiltä kartanon alkuperäisestä ilmeestä oli valitettavasti jäljellä hyvin vähän.
Päärakennuksen restauroinnin ja korjauksen lähtökohtana oli sen tilanne ennen vuonna 1954 toteutettuja sairaalan muutostöitä. Keskeisiä restaurointitavoitteita olivat rakennuksen kerroksellisuuden harkittu säilyttäminen, säilyneiden rakennusosien vaaliminen ja rakennuksen alkuperäisen huonejaon, tilamuotojen ja pitkien näkymäakseleiden palauttaminen mahdollisuuksien mukaan. Ensimmäisessä kerroksessa 1920-luvun säilynyt sisustus kunnostettiin, tilapintojen värit palautettiin ja muihin tiloihin haettiin aiheita 1920-luvun rakennusvaiheesta, joka oli aikanaan hyvin dokumentoitu valokuvaamalla. Toisen kerroksen, jota voidaan pitää rakennuksen pääkerroksena, tilarakenne palautettiin pääosin oletettuun 1830-luvun tilanteeseen. Uudet tilaratkaisut ja elementit kuten, hissi, ullakon porras, toisen kerroksen wc-tilat ja kahvikeittiö, sijoitetiin kohtaan, jossa aiemmin oli jo tehty laajemmin rakenteellisia muutoksia. Ne ja ullakolle suunnitellut uudet tilat, toteutettiin omaa aikaansa edustavalla muotokielellä, kuitenkin käsityövaltaisia toteutustapoja noudattaen. Myös julkisivussa säilytettiin arkkitehtuurin aikakerrostumat. Valokuvissa peltikattoa ei ole vielä maalattu mustaksi.
Päärakennuksen ensimmäiseen ja toiseen kerrokseen palautettiin ja Punaisessa huvilassa säilytettiin painovoimainen ilmanvaihto. Punaisen huvilan alakerran tilat muutettiin kahvilakäyttöön, yläkertaan sijoitettiin Lauttasaari-seuran toimistotilat ja Koneen Säätiön residenssiasunto. Pihalta purettiin kaksi 1950-luvulla rakennettua talousrakennusta. Tilalle rakennettiin uusi piharakennus, johon sijoittuu pieni verstastila Koneen Säätiön käyttöön, kahvilan tukitiloja sekä kokonaisuutta palvelevia teknisiä tiloja. Kartanon puutarhan säilyneet osat restauroitiin ja kartanon puisto kunnostettiin Loci Maisema-arkkitehdit Oy:n suunnitelmien mukaan. Nykyään kartanopuisto kahviloineen on kaikkien kaupunkilaisten nautittavana oleva keidas Lauttasaaren sydämessä.
Projektitiedot:
Vuosi: | 2018, vastaanottoaika 5/2018 |
Rakennuslupa myönnetty: | 12/2016 |
Tilaaja: | Koneen säätiö |
Sijainti: | Lauttasaari, Helsinki |
Laajuus: | Päärakennus 1 069,5m2 Punainen huvila 284,5m2 Piharakennus 50m2 |
Suojelustatus: | Kaavamerkinnällä “ark” |
Alkuperäinen rakennusvuosi: | Päärakennus 1837 Punainen huvila 1791–93 |
Pääsuunnittelija: | Minna Lukander |
Projektiarkkitehti: | Mari Mannevaara |
Sisustussuunnittelu: | Minna Lukander, Martti Lukander |
Muu työryhmä: | Riikka Pylvänen, Anu Tahvanainen, Lassi Heikkinen, Mikaela Neuvo, Karoliina Hoppu |
Kuvat: | Tuomas Uusheimo |
Lisää tietoa:
Arkkitehti – Finnish Architectural Review, 4/2018. Pelastettu! / Saved! Esa Laaksonen.
Avotakka. 25.10.2018. Astu sisään Lauttasaaren kartanoon! 10 miljoonalla kunnostettu upea rakennus on sisustettu huikeilla designkalusteilla. Anu Karttunen.

















