Lasipalatsi

Tunnelman restaurointi

© Voitto Niemelä

Projektikuvaus:

Lasipalatsin peruskorjauksen suunnittelijat kirjoittivat hankkeesta sen valmistuttua seuraavasti:

”Arkkitehtiylioppilaat Niilo Kokko, Viljo Revell ja Heimo Riihimäki saivat vuonna 1935 ilmeisen vapaasti toteuttaa ideaansa väliaikaisesta basaarirakennuksesta noudattaen vallattomasti funktionalismin kansainvälistä tyyliä. Linjakas, valkoinen Lasipalatsi paljasti suurten näyteikkunoiden kautta avarat ja värikkäät sisätilansa. Ensimmäisessä kerroksessa oli läpi kuljettavia liikehuoneistoa, toisessa kerroksessa sijaitsivat varsinaiset päätilat: koko Mannerheimintien puoleisen osan pituinen suuri ravintola ja elokuvateatteri Bio Rex. Sisätilojen valaistus, kalusteet, julkisivun harkitut värikkäät yksityiskohdat sekä valomainokset oli suunniteltu kokonaisvaltaisesti. Lasipalatsi linjakkuus ja loisto mureni vähitellen 1950-luvulta lähtien HOK:n ravintolan siirryttyä vastapäiseen Sokoksen rakennukseen. 

Helsingin kaupunki ryhtyi vuonna 1995 kehittämään Lasipalatsista elokuvan, mediataiteen sekä tieto- ja mediatekniikan sovellusten ja popularisoinnin keskusta. Ohjelmoinnin ja rakennuksen estetiikan vuorovaikutusta testattiin teettämällä toimistossamme ideasuunnitelma. Alkuperäinen tilallinen perusidea näytti soveltuvan hyvin uuden urbaanin kulttuurin käyttöön.  

Peruskorjauksessa palautettiin avoimuus ja läpinäkyvyys. Entinen suurravintola ja porrasaula rekonstruoitiin pääpiirteittäin alkuperäisten työpiirustusten ja valokuvien perusteella. Tila jaettiin lasiseinillä kirjaston ja ravintolan kesken. Niiden välisestä aulasta tehtiin kirjaston lehtilukusali, ja yhteys Bio Rexin aulaan palautettiin. Bio Rexin aulaan sijoitettiin kahvio, johon kuuluu myös kulmaterassi. Tilat ovat avoinna myöhään iltaan, ja toteuttavat näin ideaa kaupunkilaisten olohuoneesta. 

Bio Rexin valkokangas suurennettiin rakentamalla ääniseinä kuuden penkkirivin verran eteenpäin. Sivuseiniin lisättiin akustista verhoilua, johon myös uusi äänentoistojärjestelmä kätkettiin. Pintaverhoiluna on alumiininen teräsverkko, joka rosoisuudessaan on sukua alun perin hopean väriseksi maalatulle sivuseinien Heraklit-levylle  

1930-luvun henki haluttiin palauttaa kopioimalla rakennuksen vanhoja detaljeja mm. uusissa lasiseinissä, ovissa, vetimissä ja käsijohteissa. Mustavalkoisten valokuvien perusteella rekonstruoitiin useita yksityiskohtia: valomainoksia julkisivuihin, kumilattioiden kuviointeja, seinämaalaukset pääaulaan ja Bio Rexin seiniin, kello sekä teräsputkihuonekalut palmuhuoneeseen ja aulatiloihin. Alkuperäisistä valaisimista oli tallella enää Bio Rexin valaisimet, muuten päätilojen valaisimet suunniteltiin valokuvien perusteella. Alkuperäisten rakennusosien korjaaminen oli etusijalla uudistamisessa. Taiteilija Eino Kaurian suunnittelema sisätilojen klassinen värimaailma seinämaalauksineen palautettiin. 

Koneelliseen ilmanvaihdon tilaongelmat ratkaistiin tekemällä ensimmäisen kerroksen myymälätiloihin alakattoja ja hyödyntämällä alkuperäisiä reittejä, mm. päätilojen kulta/hopea pylväsrivistö sisältää poisto- ja tuloilmakanavia. Bio Rexissä säilytettiin kattovalaisimiin ja salin porrastukseen integroitu ilmanvaihtojärjestelmä. 

Liiketiloihin haluttiin palauttaa läpinäkyvyys. Puuttuneet sosiaalitilat rakennettiin kellarilaajennuksena. Jotta vältyttäisiin sekavuudelta, joka vallitsi ennen peruskorjausta, yrittäjille laadittiin tiettyjä reunaehtoja: ikkunoiden teippaus ja umpeen laittaminen kiellettiin, valomainosten suunnitteluun laadittiin Rakennusvalvontavirastossa hyväksytyt säännöt, markiiseja ei saa vaihtaa ja valaisimet tulee säilyttää yms. 

Samanaikaisesti peruskorjauksen kanssa suunnittelemme Lasipalatsin aukion väliaikaisen järjestelyn. Aukion ilmettä kohennettiin uusilla opasteilla ja valaistuksella, joka mm. nostaa esiin Lasipalatsin rosoisen tiilislammatun julkisivupinnan. Kun alue tulevaisuudessa vapautuu linja-autoista, toteutunee vuoden 1995 suunnittelemassa suunnitelmassa esittämämme ideaa piippua kiertävästä luistinradasta.” 

Projektitiedot:

Vuosi:1998
Tilaaja:Helsingin kaupunki
Sijainti:Mannerheimintie 22-24, Simonkatu 1, Helsinki
Laajuus:5 800 m2
Suolejustatus:Lasipalatsin rakennus ja sen pihalla sijaitseva piippu ovat suojeltu kaavamerkinnällä sr-1. Lasipalatsin kortteli sisältyy valtakunnallisesti merkittävään rakennettuun 
kulttuuriympäristöön (RKY 2009). 
Alkuperäinen rakennusajankohta:1935
Alkuperäiset arkkitehdit:Niilo Kokko, Viljo Revell, Heimo Riihimäki
Pää- ja arkkitehtisuunnittelijat:Minna Lukander, Pia Ilonen
Sisustussuunnittelu:Martti Lukander, Pasi Hämäläinen
Muu työryhmä:Mailis Madelin, Gian-Luigi Rossi, Aulis Korhonen, Riitta Tuomisto 
Rakennushistoriaselvitys:Riikka Pylvänen, Pia Ilonen, Minna Lukander ja Martti Lukander 
Kuvat:Voitto Niemelä, Jussi Tiainen, Åke E:son Lindman

Lisää tietoa:

Arkkitehti – Finnish Architectural Review. 2/1999. Lasipalatsin peruskorjaus / Renovation of the Glass Palace in Helsinki. Pia Ilonen ja Minna Lukander.

Arkkitehti – Finnish Architectural Review. 2/1999. Lasipalatsin elämä jatkuu / The Show Goes On. Marianna Heikinheimo.

© Voitto Niemelä
© Åke E:son Lindman
© Åke E:son Lindman
© Jussi Tiainen
© Voitto Niemelä
© Voitto Niemelä
© Voitto Niemelä