Kansallismuseo

Kansallisikoni korjataan ja työtiloja uudistetaan

Sakari Pälsi. 1930–39. Helsingin kaupunginmuseo.

Projektikuvaus:

Peruskorjaus kohdistuu päärakennukseen, Vaunuvajaan ja Kansallismuseon tonttia ympäröiviin tuki- ja aitamuureihin. Korjauskohteena ovat etenkin rakennusten vesikatot ja julkisivut, talotekniikka, vaunuvajan ulkoseinät ja tontin aita- ja muurirakennelmat. Kansallismuseon peruskorjauksen toiminnallinen kehittäminen liittyy pääosin työympäristön kehittämiseen. Työympäristön uudistaminen tapahtuu nykyisinkin pääosin työtiloina toimivissa osissa niin päärakennuksessa kuin Vaunuvajassa. Vaunuvajaan sijoitetaan myös yleisölle avoin Museoviraston kirjasto. Kansallismuseon peruskorjaushankkeeseen vaikuttaa merkittävästi JKMM Arkkitehtien suunnittelema Kansallismuseon laajennushanke, jonka vaikutusalueet Kansallismuseon päärakennuksessa edellyttävät yhteensovitusta kahden hankkeen välillä. Päärakennuksen puolella keskitetään yleisöpalveluita laajennushankkeen ja olevan rakennuksen liittymäkohtaan Halkopihan ympäristöön.  

Museon päärakennus on rakennettu vuosina 1905–1910 arkkitehtien Herman Gesellius, Armas Lindgren ja Eliel Saarinen suunnitelmien mukaisesti. Museo avautui yleisölle vuonna 1916. Päärakennus restauroitiin ja peruskorjattiin vuosina 1995–2000 arkkitehti Vilhelm Helanderin suunnitelmien mukaan. Rakennuksen julkisivussa vuorottelevat graniitti, vuolukivi sekä rapattu ja puhdas tiilipinta. Vaunuvaja taas rakennettiin vuosina 1914–1917 arkkitehti Armas Lindgrenin suunnitelmien mukaan. Rakennuksen käyttötarkoitus oli vaunujen, veneiden ja maataloustyökalujen varastointi. Vaunuvaja oli myös esillepanoa palveleva ulkohalli. Vaunuvaja muutettiin Kansallismuseon konservointilaitokseksi vuosina 1985–1987 arkkitehti Eero Raatikainen suunnitelmien mukaan. Vuonna 2017 rakennus muutettiin kevein toimenpitein toimistotiloiksi. 

Molemmissa rakennuksissa muutostöiden rakennussuojelullisena lähtökohtana on säilyttää niiden nykyiset arkkitehtuuriratkaisut, päärakennuksessa lähtökohtana on 1995–2000 muutostöiden mukaiset ratkaisut ja Vaunuvajassa säilytetään 1980-luvun konservointilaitosta varten luotu teollinen ilme.  

Projektitiedot:

Vuosi:Käynnissä
Tilaaja:Senaatti-kiinteistöt
Sijainti:Mannerheimintie 34, Museokatu 1, Helsinki 
Laajuus:Päärakennus 12 000 brm2
Vaunuvaja 1 400 brm2
Suolejustatus:Kansallismuseon rakennukset, pihapuiston alueet ja niitä ympäröivä muuri on suojeltu valtioneuvoston päätöksellä 18.9.1980, valtion omistamien rakennusten suojelusta annetun asetuksen (278/1965, 480/1985) nojalla. RKY-kohde ”Etu-Töölön kaupunginosa”. Uusi rakennussuojeluesitys on tekeillä.  
Alkuperäinen rakennusajankohta:Päärakennus 1905-1910
Vaunuvaja 1914-1917
Alkuperäiset arkkitehdit:Päärakennus Herman Gesellius, Armas Lindgren, Eliel Saarinen
Vaunuvaja Armas Lindgren
Pääsuunnittelija:Jyrki Iso-Aho
Vastuullinen rakennussuunnittelija:Minna Lukander
Projektiarkkitehdit:Mari Mannevaara, Nina Sevón, Jaakko Penttilä
Muu työryhmä:Okko Koponen, Meri Aurea Pfeiffer, Mira Kyllönen, Elina Skog
Kuvat:Helsingin kaupunginmuseo

Työyhteenliittymä Arkkitehtuuri- ja muotoilutoimisto Talli, Arkkitehtitoimisto A-Konsultit ja Vilhelm Helander, Juha Leiviskä, arkkitehdit SAFA.

R. Roos. 1920–29. Helsingin kaupunginmuseo.

Veljekset Karhumäki Oy. 1934. Helsingin kaupunginmuseo.